ELOKUVAKERHO

Yhteiskunnan hyljeksimä Arthur Fleck (Joaquin Phoenix) tekee töitä palkattavana klovnina, mutta esiintyvän taiteilijan elämä ei ole auvoa. Vakavien mielenterveysongelmien ja hallitsemattomien naurukohtauksien takia monet pitävät häntä silmätikkunaan. Lempitelevisio-ohjelmansa ansiosta hän alkaa haaveilla suosiosta stand up -koomikkona. Samaan aikaan kaltoin kohdellun Arthurin kostofantasiat yltyvät.

Venetsian elokuvajuhlien pääpalkinnon voittaneen elokuvan on ohjannut Todd Phillips, joka tunnetaan mm. Kauhea kankkunen -trilogiastaan. Siinä missä Kauhea kankkunen on komediaa, Joker on kaukana siitä. Terävä yhteiskuntakritiikki tarjoillaan tarinana surullisesta ihmiskohtalosta. Vaikka tarina koskeekin kaikkien rakastamaa arkkivihollista, elokuva on hätkähdyttävä kuvaus mielenterveydestä ja sen menettämisestä.

Vaimonsa traagisesti menettänyt ja yksinhuoltajana hukassa oleva Juha (Pekka Strang) törmää sattumalta salamyhkäiseen dominaan Monaan (Krista Kosonen), ja löytää kivun ja kurituksen kautta uudelleen yhteyden tunteisiinsa. Tästä kuitenkin syntyy riippuvuussuhde, joka ylittää rajan jos toisenkin. BDSM-sessioiden takana käsitellään taidokkaasti herkkiä aiheita, ja Valkeapää lunastaakin elokuvalla häneen kohdistuneet odotukset. Tämä teos ei elämän rumuutta piilottele, mutta ripaus huumoriakin on mahtunut mukaan. Ehkä jollain tavalla tätä voisi jopa kuvata romanttiseksi komediaksi.

Elokuva on kiertänyt Cannesin Directors’ Fortnight ensiiltansa jälkeen festivaaleilla melko vilkkaasti. Yhdysvaltalaisilta Fantastic Festeiltä sille tarttui matkaan myös parhaan elokuvan palkinto.

Espanjan kiistattomasti tunnetuimman ohjaajan Pedro Almadóvarin uutuutta pidetään ohjaajan mahdollisesti henkilökohtaisimpana sekä yhtenä parhaista teoksista hänen urallaan. Kärsimys ja kunnia on katkeran suolainen tarina terveysongelmista kärsivän elokuvaohjaaja Salvador Mallonin (Banderas) elämän merkittävimmistä virstanpylväistä. Elokuvassa käydään läpi ohjaajan lapsuutta 1960-luvun Valenciassa, ensirakkautta 1980-luvun Madridissa sekä nyt jo entisen suuruuden nykyistä tilannetta.

Kärsimys ja kunnia on puolifiktiivinen elokuva, josta löytyy myös elementtejä Almadóvarin sekä pääosaa esittävän Antonio Banderasin yhteisestä historiasta ja heidän välisestä ohjaaja-näyttelijä-suhteesta. Tosin tässä tarinassa Almadóvarin näköiseksi maskeerattu Banderas esittää luottonäyttelijän sijaan parhaat päivänsä nähnyttä ohjaajaa. Kärsimys ja kunnian selkeänä esikuvana toimii Federico Fellinin 8½ (1963) niin tarinan kuin myös Marcello Mastroiannin esittämän ohjaajan alter egona toimimisen puolesta.

Nyt se on täällä. 40 vuotta ensijulkaisunsa jälkeen Francis Ford Coppolan Vietnamin sotaan sijoittuvan mestariteoksen viimeinen leikkaus on viimein sellaisessa muodossa kuin ohjaaja itse sen tarkoitti olevan. Final Cut -versiossa on alkuperäistä enemmän materiaalia, mutta Redux-uusintaversioon (2001) verrattuna kaikki Coppolan näkemyksessä ylimääräinen on jätetty pois. Lopputuloksena on jotain uskomatonta, mikä uudelleen herättää yhden aikamme merkittävimmistä elokuvista jälleen henkiin. Tämä yhdistettynä alkuperäisen kuvamateriaalin restaurointiin ja ääniraidan modernisointiin takaa elokuvakokemuksen, mikä jokaisen on koettava.

Benjamin Willard (Martin Sheen) on Yhdysvaltojen armeijan kapteeni, joka vastaanottaa huippusalaisen tehtävän jäljittää ja eliminoida eversti Walter Kurtzin (Marlon Brando), jonka armeija uskoo menettäneen järkensä Kambodžaan sijoittuvilla hyökkäysretkillä Viet Cong -sissejä vastaan. Joukkonsa kanssa Willard joutuu kasvotusten sodan silmittömän raakuuden kanssa ja saavutettuaan kohteensa huomaa, ettei Kurtz kenties olekaan ainoa, jonka totaalinen sota on ajanut hulluksi.

Tuulen laakson Nausicaän tarina sjoittuu kauas tulevaisuuteen ja on monilta teemoiltaan hyvin ajankohtainen ja puhutteleva. Saastemeri uhkaa sotien tuhoaman maapallon viimeisiä asukkaita, jotka taistelevat keskenään katoavasta elintilasta. Tuulen laaksossa elävan kansan johtaja prinsessa Nausicaä ryhtyy toimiin pelastaakseen kaiken elollisen ja tuodakseen kansojen välille rauhan. Elokuva perustuu Miyazakin manga-sarjakuviin ja myrskyisän suosion saattelemana Miyazaki sekä elokuvan tuottaja Isao Takahata saivat rohkeutta perustaa Studio Ghiblin.

Nuoren naisen muotokuva on historiallinen vuoden 1760 Ranskaan sijoittuva elokuva. Taidemaalari Marianne on kutsuttu maalaaman muotokuvan nuoresta ylhäisöön kuuluvasta naisesta tämän naittamista varten. Tämän ei tule tietää mitä varten Marianne on vieraisille kartanoon saapunut ja tämä esitellään seuralaiseksi kävelyretkille. Maalarin tulee painaa mieleen kuvattavansa ilmeet, eleet, asennot jne. voidakseen sitten illalla maalata muotokuvaa tulen loimotuksen valossa. Vaikka elokuva on kertomus rakkaudesta, nousee katse monimuotoisella tavoin sen keskeiseksi teemaksi. Elokuva lumoaa pääosakaksikon näyttelijäsuoritusten ja kerrontansa kautta. Myös sen maalauksellisiksi luodut, läpi elokuvan esiintyvät taianomaiset kohtaukset pitävät otteessaan verkkaisesta kerronnasta huolimatta.

Elokuva voitti Cannesin 2019 palkinnon parhaasta käsikirjoituksesta, 2019 Chicagon kansainvälisen elokuvafestivaalin Golden Hugo -palkinnon parhaasta elokuvasta sekä Boston Society of Film Critics 2019 Best Cinematography -palkinnon.

Ari Aster pomppasi yleisön tietoisuuteen 2018 debyytillään Hereditary, joka oli monien mielestä hyytävin kauhuelokuva vuosikausiin. Heti seuraavana vuonna Aster iski pöytään uuden, samoja teemoja jakavan elokuvansa Midsommar – loputon yö. Jotkut käsittävät elokuvaa mytologiseksi mysteerielokuvaksi, toiset mustaksi komediaksi, jotkut taas psykologiseksi kauhuksi. Hypnoottinen Midsommar on kaikkia näitä, ja ennen kaikkea elämys.

Elokuva kertoo yhdysvaltalaisesta nuorisoporukasta, joka lähtee Ruotsiin viettämään vanhanaikaisia juhannusjuhlia. Päähenkilö Danin ja hänen kumppaninsa Christianin suhde on etäinen ja taustalla painavat viimeaikaiset traumaattiset tapahtumat. Ruotsin Hårgaan lähteminen osoittautuu suhdetta ja kummankin psyykettä koettelevaksi tapahtumaksi kuin Temptation Island -ohjelma konsanaan. Tapahtumien edetessä kaukaisen maaseutukylän yhteisöstä alkaa paljastua pimeitä salaisuuksia, juhannuksen taukoamattomassa auringonvalossa. Midsommar asettaa katsojan kesäisen loitsun alle ja loihtii kankaalle visuaalista silmäkarkkia samalla pitäen juurensa kauhugenressä. Elokuva voi koetella herkimpiä katsojia, mutta ripottelee sekaan myös tuhdisti hirtehistä huumoria.

Ingimundur (Ingvar Sigurðsson) on pienen islantilaiskylän sisukas poliisipäälikkö, joka jäi vuosia sitten leskeksi vaimonsa kuoltuaan onnettomuudessa. Nyt uudet pinnalle nousseet vihjeet edesmenneen vaimon uskottomuudesta kääntävät vanhan päällikön surun raivoksi ja kostonjano käynnistää jahdin totuuden paljastamiseksi, mikä lopulta vaarantaa itsensä ohella myös tyttärentyttärensä Salkan (Ída Mekkín Hlynsdóttir). Ohjaaja Hlynur Palmason esittää uusimmassa elokuvassaan psykologisen tarinan koston sokaisevasta voimasta, jonka vastapainoksi asettuu ehdoton rakkaus lähimmäisiin. Ohjaajan pysäyttävä ja intensiivinen tyyli on vahvasti läsnä läpi elokuvan, mustan huumorin aika ajoin keventäessä tunnelmaa.

Muutoksen tuulet puhaltavat Los Angelesissa vuonna 1969, samalla kun TV-tähti Rick Dalton (Leonardo DiCaprio) ja hänen elämän kolhima sijaisnäyttelijänsä Cliff Booth (Brad Pitt) yrittävät pysyä pinnalla kultaisen aikansa viimeisiä hetkiä viettävässä Hollywoodissa. Margot Robbien esittämä Sharon Tate edustaa uutta säkenöivää tulevaisuutta, mutta synkät pilvet ovat alkaneet varjostaa rakkauden aikakautta.

Quentin Tarantinon palkittu yhdeksäs elokuva tarjoaa taattua laatua ja upean audiovisuaalisen ajankuvan, joka Tarantinomaiseen tapaan liukuu sulavasti todellisten historiallisten tapahtumien ja mielikuvituksellisen fiktion välillä. Vaikuttavan näyttelijäkaartin kanssa tästä muodostuu tarina, joka pitää ehdottomasti nähdä elokuvateatterissa, ja nimenomaan ajan henkeen sopivassa Kuvakukossa.

Tanssiryhmään kuuluva Merab (Levan Gelbakhiani) on vuosia haaveillut partnerinsa Maryn (Ana Javakishvili) kanssa pääsystä Georgian kansallisen tanssiryhmän pääryhmään. Kun paikka vapautuu, Merab joutuu tunteiden myrskyyn karismaattisen ja kapinahenkisen Iraklin (Bachi Valishvili) liittyessä samaan ryhmään kilpailemaan paikasta pääryhmässä. Intensiivinen kilpailu Merabin ja Iraklin välillä kehittyy rakkaudeksi ja johtaa tilanteeseen, jossa Merabin on tehtävä valinta rakkauden ja tanssijan uran välillä.

Georgiaan sijoittuva intohimoinen tarina rakkaudesta ja vanhoillisesta maailmasta vapautumisesta on povattu Ruotsissa uraa tehneen ohjaaja Levan Akinin kansainväliseksi läpimurroksi. Elokuva keräsi runsaasti ylistystä Cannesin elokuvajuhlissa ja kuuluu ehdottomasti viime vuonna julkaistujen elokuvien parhaimmistoon.

Eniten Golden Globe ehdokkuuksia kerännyt Marriage Story on kipeän realistisella otteella toteutettu draama. Charlien (Adam Driver) ja Nicolen (Scarlett Johansson) suhde vaikuttaa aluksi olevan kaikkea sitä, mitä ihminen voi kohdalleen unelmoida. Yhdessäolo muuttuu kuitenkin tahtojen ja tunteiden taistoksi ja asettaa katsojan seuraamaan lohduttoman eroprosessin etenemistä.

Elokuvaa on kehuttu vuolaasti yhtenä vuoden 2019 parhaista draamaelokuvista, joten nenäliinapaketti on hyvä ottaa mukaan matkaan. Tämä elokuva jos mikä ansaitsee arvoisensa ison valkokankaan ja säestyksekseen kanssakatsojien hiljaisen niiskutuksen.

Reggaen esi-isät, Ken Boothe, Kiddus I, Winston McAnuff ja Cedric Myton, palaavat juurilleen nauhoittamaan uutta levyä Jamaikalla. Inna de Yard -projektin tarkoitus on taltioida musiikki neitseellisessä tilassa koko maailman kuultavaksi ja nähtäväksi. Nämä neljä elämän ehtoopuolelle ehtinyttä pitkän linjan reggaeartistia jammailevat vielä vanhoilla päivilläänkin kuin teini-ikäiset, mutta elämänkokemuksen karttumisen myötä heillä on jaettavanaan myös viisautta pelkän testosteronin sijaan.

Laadukkaasti toteutettu dokumentti vie katsojan musikaaliselle matkalle Karibian auringon alle – olit sitten reggae-noviisi tai musiikkityylin vannoutunein fani. ”Joillakin mailla on timantteja, joillakin helmiä. Meillä on reggae”.